Urheat lotat ja muut historian käänteet – tutustu kiehtoviin paikallistarinoihin Juvalla

Urheat lotat ja muut historian käänteet – tutustu kiehtoviin paikallistarinoihin Juvalla

julkaistu , päivitetty

Yhteistyössä: VisitJuva
Naisten maanpuolustusjärjestö Lotta Svärdin toiminta oli aktiivista Juvalla. Millaisia olivat nämä naiset, jotka vastasivat kotirintamansa monista velvoitteista? Lottien tarinoihin ja moneen muuhun historian käänteeseen pääset tutustumaan Etelä-Savon Juvalla.

Kotirintamasta huolehdittiin sodan ja rauhan aikana

Kotirintamalla – sodassa ja rauhassa -niminen kertoo mielenkiintoista tarinaa Juvalla eläneistä naisista, jotka olivat osa Lotta Svärd -maanpuolustusjärjestöä. Vapaaehtoinen ja valtakunnallinen järjestö perustettiin 100 vuotta sitten, minkä vuoksi järjestössä toimineille naisille haluttiin järjestää tänä vuonna näyttely Juvan museossa.

Juvan aktiivisessa paikallisosastossa toimi vuosina 1920 – 1944 yli 700 jäsentä. Keitä he oikein olivat? Näyttely piirtää kuvaa näistä naisista, joilla oli monia järjestöön, perheeseen ja ammatteihin liittyviä rooleja. Monet heistä olivat taitavia ja työteliäitä kotitalousihmisiä, jotka huolehtivat kotirintaman monista velvoitteista myös rauhan aikana. Lottien mielenkiintoisiin henkilötarinoihin voi tutustua Juvan museon aukioloaikoina kesäkuun puolivälistä elokuun loppuun tiistaista lauantaihin kello 11 – 17. Tarkista aukioloajat aina museon sivuilta.

Juva-Gottlundin tupa-VisitJuva

Runonlaulantaa Gottlundin tuvassa

Gottlundin tupa tarjoaa kurkistuksen rauhanomaisempaan historiaan ainoana säilyneenä Juvan vanhan pappilan rakennuksista. Lönnrotin ajalta, 1800-luvun alusta peräisin oleva tupa on museoitu. Perimätiedon mukaan silloisen kirkkoherran Mattias Gottlundin poika, opiskelija Kaarle Akseli Gottlund laulatti paikkakuntalaisia tässä rakennuksessa. Hän keräsi merkittävän määrän runoja ja muuta kansanperinnettä 1800-luvun alkupuolella.

Gottlundin tuvan ympäristö on entistä pappilan puutarhaa. Siellä on helppo pysähtyä kuvittelemaan, millaista elämä on entisaikoina ollut. Gottlundin tuvan ympäristöön on mahdollista tutustua läpi vuoden ja itse tupa on avoinna kesän alusta lähtien. Tuvan lähistöllä voi myös kesän alusta lähtien tutustua runojen maailmaan runoniityllä. Lisäksi tuvalla on myös heinäkuun puolivälistä elokuun loppuun juvalaisten nuorten suunnittelema ja toteuttama museopakopelihuone. Päivittyvät aukioloajat löydät osoitteesta juva.fi.

Juva-karjalaisten tupa-VisitJuva

Karjalan perinteitä ja paikallishistoriaa

Juvan karjalaisten museossa on esillä laaja valikoima karjalaisen siirtoväen entisiltä kotiseuduiltaan mukanaan tuomaa esineistöä. Juvan karjalaiset ry:n ylläpitämä museo sijaitsee Partalan kartanon väentuvassa, Juvan museon piha-alueella. Täällä voit tutustua karjalaisen siirtoväen kotiseudultaan mukanaan tuomiin esineisiin. Juva oli erityisesti rautjärveläisten pääsijoituspaikka ja siksi museossakin on eniten esineitä juuri sieltä.

Entä tiesitkö, että Juvan Partalassa on ollut asutusta jo keskiajalta saakka? Kuninkaankartanot olivat Ruotsin kuninkaan Kustaa Vaasan 1550-luvulla perustamia malli- ja hallintotiloja. Juvan Partalan päärakennus on peräisin 1800-luvun lopulta. Tilat ovat kunnan, esineistöstä suurimman osan omistaa Juvan Kotiseutu- ja museoyhdistys. Juvan museo esittelee seudun historiaa ja viime kesien kaivauksissa löytyneitä paikallishistoriaa valottavia esineitä. Vuosina 2015 ja 2016 alueella suoritetuissa arkeologisissa kaivauksissa löytynyttä ainutkertaista ristiriipusta ryhdyttiin kutsumaan Juvan ristiksi. Ristiretkiaikaan ajoitettu riipus on arvioitu olevan 1100-1300-luvuilta. Omatoimimatkailijat pääsevät Partalan pihapiirissä kiertelevällä Partalan polulla näkemään mm. Juvan ristin löytöpaikan ja sen, miten alueen rakennuskanta on vuosisatojen aikana muuttunut. Polun varrelta löytyy QR –koodirasteja, joiden kautta avautuu lisätietoja kohteesta.

Pattoin perintötalo, Juva

Pattoin perintötalo vie mielikuvitusmatkalle menneeseen

Pattoin perintötalon museo johdattaa aikaan, jolloin maanviljely, kalastus ja karjanhoito olivat voimissaan. Pattoin päärakennus on valmistunut vuonna 1873. Perintötalon tiluksilla harjoitettiin kaskiviljelyä, maanviljelystä, karjanhoitoa, metsästystä ja kalastusta, kuten ajan henkeen kuului. Tilat olivat aina mahdollisimman pitkälle omavaraisia. Ravinto saatiin omilta viljelmiltä, järvistä ja lähimetsistä. Tämä vuodenkierron rytmittämä elämänmuoto näkyy pihapiirissä ja esineistössä edelleen.

Huomionarvoiseksi Pattoin tekee erityisesti se, että samoja elinkeinoja on harjoitettu siellä vain vähäisin muutoksin 1800-luvun alkupuolelta miltei 1990-luvulle saakka. Tila on säilynyt lähes alkuperäisessä asussaan ja se tarjoaa kävijälle harvinaisen kurkistuksen vuosisatojen kerroksiin. Pattoin tilan pihapiiriin voi tutustua omatoimisesti ympäri vuoden. Opastettuja kierroksia tehdään kesäaikaan. Myös ympäristössä on nähtävää ja koettavaa, sillä talvitienreitin kautta voi tehdä kierroksen metsänsuojelualueen läpi Kettulan maantien vartta kävellen ja aina takaisin parkkialueelle. Mikäli käytössä on soutuvene, voi soutaa kolmen kilometrin matkan kirkonkylältä Jukajärven rannalla sijaitsevalle Pattoin laavulle.

>> Tutustu Juvan historialliseen tarjontaan ja suunnittele oma vierailusi!

Katso myös