Kansallispuistoissa ennätysvilkasta – koronapandemia vahvistaa trendiä retkeilyn suosiosta

Ulkoilun suosio vahvassa nousussa

Valtion suojelualueiden ja asiakaspalvelupisteiden kokonaiskäyntimäärä vuonna 2020 oli 9,2 miljoonaa käyntiä. Tästä kansallispuistojen käyntimäärä oli lähes 4 miljoonaa.

Kaikkien maastokohteiden käyntimäärä kasvoi edellisestä vuodesta 17 % prosenttia, ja kansallispuistojen 23 %. Luonnossa virkistäytyminen ja kotimaan matkailu ovat olleet vahvassa nosteessa koronapandemian aikana. Koronapandemia ei kuitenkaan ole ainoa syy luonnossa virkistäytymisen kasvuun.

Metsähallitus on seurannut kävijätrendejä vuodesta 2001. Koronapandemia vauhditti niistä monia, mutta ei aiheuttanut niitä. Esimerkiksi ensikertalaisten retkeilijöiden ja luonnosta monin eri tavoin nauttivien asiakasryhmien, kuten maastopyöräilijöiden ja nuorten määrät ovat kasvaneet. Lasten kanssa retkeilevien määrä on kasvanut, ja luonnossa yövytään yhä useammin. Myös perinteisesti syrjäisten tai rauhallisten kohteiden suosio on kasvanut. Yhteistä kaikille kävijöille on luonnonrauhan hakeminen ja kauniista luonnosta nauttiminen.

Luontokohteiden palvelurakenteiden parantaminen ja kehittäminen Metsähallituksen Luontopalvelujen lisärahoituksella mahdollisti sen, että kansallispuistoihin ja luontokohteisiin voitiin vuonna 2020 vastaanottaa huomattavasti kasvaneet kävijämäärät.

 – Panostukset luonnossa viihtymiseen tuovat tulosta. Olemme lisänneet rahoitusta luontokohteiden palvelurakenteiden parantamiseen, mikä todella tuli tarpeeseen. Hyvät retkeilyrakenteet houkuttelevat luontoon ja suojaavat sitä kulutukselta. Viime vuonna luonnossa virkistäytymisen hyödyt vielä korostuivat, kun suomalaiset löysivät luontoon uudella innolla. Olen iloinen, että tyytyväisyys kansallispuistoihimme ja muihin luontokohteisiimme pysyi samalla korkeana. Vuonna 2020 se oli 4,4 asteikolla 1-5, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.

Käyntimäärien ennustetaan pysyvän korkeana koronapandemian jälkeenkin, koska niiden kasvu on pitkän kehityksen tulos. Kun pandemia hellittää, myös ulkomaalaiset matkailijat palaavat. Myös valtion retkeilyalueiden käyntimäärät kasvoivat selvästi edellisvuodesta, noin 16 % ollen yhteensä yli 300 000.

 – Ympäristöministeriöltä sekä maa- ja metsätalousministeriöltä saamiemme tärkeiden kertaluontoisten investointirahoitusten lisäksi Metsähallituksen Luontopalveluilla oli vuonna 2020 käytössään 7,5 miljoonan euron tasokorotus luonnonsuojelualueverkoston hoitoon, ja tänä vuonna tuo tasokorotus on 9,5 miljoonaa euroa. Tasokorotusten jatkuminen tulevina vuosina on välttämätöntä, jotta voimme jatkuvasti kehittää maastopalveluja, niin että ne vastaavat kysyntää, tukevat luontoon tukeutuvaa matkailua, edistävät luontoarvojen turvaamista suosituimmillakin kohteilla ja varmistavat yhdenvertaisuuden ja asiakasturvallisuuden, sanoo luontopalvelujohtaja Timo Tanninen.

Kävijöiden rahankäytössä suuria muutoksia – paikallistalousvaikutuksia ei lasketa

Pandemia vaikutti siihen, miten suojelualueiden asiakkaat käyttivät rahaa matkailuyrityksissä. Esimerkiksi ohjelmapalveluyrittäjien tilanne oli pääsääntöisesti hyvin hankala, koska ulkomaalaiset kävijät puuttuivat. Myös hotelli- ja ravintola-ala kärsi. Sen sijaan mökkimajoituspalveluja tarjoavilla yrityksillä oli monilla ennätysvuosi, ja esimerkiksi luontokohteiden lähistön ruokakaupat ja polttoaineen jakelupisteet saivat paljon uusia asiakkaita.

Kohdekohtaisia paikallistaloudellisia vaikutuksia, jotka pohjautuvat tietoihin suojelualueiden kävijöiden rahankäytöstä, ei laskettu vuodelle 2020 toisin kuin aiemmille vuosille. Paikallistaloudellisten vaikutusten laskentaan tarvitaan maastoon asennetuista kävijälaskureista saatavat käyntimäärätiedot mutta myös kävijöiden rahankäyttötiedot, jotka saadaan kävijätutkimuksista. Koronapandemia esti näiden toteuttamisen kahta kohdetta lukuun ottamatta, koska kävijätutkimusten aineistonkeruu toteutetaan maastossa kävijöitä haastatellen.

Koska käyntimäärät ovat kasvaneet paljon, valtakunnallisella tasolla myös paikallistaloudelliset vaikutukset ovat todennäköisesti kasvaneet, joillain alueilla melko vahvastikin.

Lähde: Metsähallitus

Kuva: Metsähallitus / Jonna Kalliomäki