Esittelyssä Suomen Unesco-kohteet: Struven astemittausketju – tieteen ja tekniikan kulttuuriperintökohde!
Suomen Unesco-kohteet edustavat arvokasta kulttuuri- tai luonnonperintöä. Tässä artikkelissa esittelyssä Struven astemittausketju. Astemittausketjun historia ulottuu 1800-luvulle, jolloin pyrittiin selvittämään maapallon kokoa ja muotoa pituuspiirin segmentin mittausprosessin avulla. Maailmanperintökohteiksi valittiin vuonna 2005 ketjun 34 mittauspistettä, jotka sijaitsevat kymmenen eri valtion alueilla. Maailmanperinnöksi määritellyistä mittauspisteistä kuusi sijaitsee Suomessa. Ketju edustaa tieteen ja tekniikan kulttuuriperintöä, sillä astemittausketju on ainutlaatuinen esimerkki teknologisesta kehityksestä ja erimaalaisten tiedemiesten välisestä yhteistyöstä.
Mittauksia tehtiin useissa maissa
Mittaukset tehtiin vuosien 1816 – 1855 aikana. Kohde on saanut nimensä saksalaisen tähtitieteilijä F.G.W. Struven mukaan, jonka johdolla prosessi tehtiin. Tärkeässä osassa ketjun suunnittelussa ja mittauksessa oli myös virolainen Carl von Tanner.
Kymmenen maata, jossa ketjun maailmanperintöpisteet sijaitsevat, ovat Norja, Ruotsi, Suomi, Venäjä, Viro, Latvia, Liettua, Valko-Venäjä, Ukraina ja Moldova. Maat hakivat yhdessä ketjua osaksi maailmanperintöluetteloa.
Suomen pisteet sijaitsevat eri puolilla maata:
– Mustaviirin piste (Pyhtää, Kymenlaakso)
– Porlammin piste (Lapinjärvi, Uusimaa)
– Oravivuoren piste (Jyväskylä, Keski-Suomi)
– Alatornion kirkko (Tornio, Lappi)
– Aavasaksan piste (Ylitornio, Lappi)
– Stuorrahanoaivin piste (Enontekiö, Lappi)
Mustaviirin ja Stuorrahanoaivin pisteet eivät sijaitse turistireitillä, ja Stuorrahanoaivin pisteelle pääseminen edellyttää 25 – 30 kilometrin patikointia. Muihin pisteisiin pääsee tutustumaan suhteellisen helposti. Kaikki pisteet sijaitsevat korkealla, joten matkailijan palkitsevat komeat maisemat.
>>Tässä esittelyssä muut Suomen Unesco-kohteet!
Lue lisää Struven ketjusta.
Teksti: Ira Matilainen
Kuva: Oravivuori, Visit Jyväskylä/Tero Takalo-Eskola