Helsingin vierailukohteet – esittelyssä Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha

Trooppinen keidas keskellä Kaisaniemeä 

Kasvitieteellinen puutarha tarjoaa pientä pääsymaksua vastaan vierailijoilleen trooppisen keitaan, jossa voi nauttia lämmöstä ja luonnosta säällä kuin säällä. Puutarhan kasvihuoneen kymmenessä teemahuoneessa pääset tutustumaan maailman monimuotoiseen kasvillisuuteen tuhansien mitä ihanimpien kasvilajien äärellä. Eri kasvillisuusvyöhykkeisiin keskittyvissä huoneissa voi nähdä kauniita, hullunkurisia ja erittäin harvinaisia kasvilajeja sekä päästä rentoutumaan ihanan trooppisen ilmaston parissa. 

Kulttuurihistoriallisesti arvokas kasivtieteellinen puutarha on perustettu Helsinkiin vuonna 1829 ja se on ollut yleisölle avoin jo vuodesta 1833 lähtien. Rakas retkikohde onkin pitänyt pintansa vuosisadat, käyden läpi jopa jatkosodan pommitukset, joiden jäljiltä puutarhan tuhansista kasveista selvisi vain muutamia, kuten yksi jättilumme. Puutarhalle on myönnetty myös kansalliskokoelman asema.

Kevät- ja kesäkaudella päärakennusta eli isoa kasvihuonetta ympäröivä ulkopuutarha on erittäin kaunis. Ulkopuutarhasta löytää sammaliin, jäkäliin, kivikkoihin, aisteihin ja jopa evoluutioon keskittyviä alueita istutuksineen. Paras asia, eli kasvihuonerakennuksen sisällä olevat tuhannet trooppiset- ja subtrooppiset kasvit, ovat kuitenkin nähtävissä loistossaan läpi vuoden. Vaikka ulkopuutarhan kukoistuskausi ajoittuu kevätkaudelle, on kasvitieteellinen puutarha mitä suositeltavin kohde lämpöä kaipaaville luontoretkeilijöille. 

Ihanat teemahuoneet johdattavat maailman kasvillisuuden pariin

Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan ns. Sisäpuutarhan huoneiden teemat perustuvat kasvillisuusvyöhykkeisiin.

Puutarhan sisäänkäynnin ensimmäinen huone on Palmusali, jonka informatiiviset kyltit kertovat vierailijoille kasvikunnan evoluutiosta ja kasvien kehittymisestä aina dinosaurusten aikakaudelta lähtien. 

Huoneesta löytyy trooppisia hyötykasveja ja korkeita palmuja, jotka kohoavat kattoon asti samalla kun katosta laskeutuvat köynnökset miltein hipovat maata. Viidakkomaisen salin keskellä on pieni suihkulähde, jonka viereiset penkit kutsuvat kävijöitä lepäämään trooppisen ilmaston äärellä. Suihkulähteen pulppuessa arkisen maailman kiireet kaikkoavatkin hetki hetkeltä.

Palmusalista vasemmalla olevaan Savannihuoneeseen siirtyessä saattaa huomata paksun ja multaisan tuoksun muuttuvan raikkaammaksi, jopa sitruunaiseksi. Tuoksun takana ovat lukuisat tuoksuakaasiat, punakorallipuut ja kirjoheimikit. Savannihuone johdattaa kävijät tutustumaan trooppisten hiekkarantojen ja savannien kasvillisuuteen.

Savannihuoneen viereisessä pienessä ja sievässä kuivan metsän huoneessa pääsee tutustumaan ihastuttaviin Afrikan vähäsateisten ja kausikuivien metsien kasveihin aina pienistä paavalinkukista kuivuutta kestäviin palmulajeihin saakka. 

Kuivan metsän huoneen jälkeen vuorossa on Aavikkohuone, josta löytyy trooppisten ja subtrooppisten alueiden aavikoilla eläviä kasvilajeja. Veikeät kaktusaltaat kutsuvat ihastelemaan kaktuksia niiden useissa eri muodoissaan. Kasvihuoneissa oleviin kasveihin ei kuitenkaan tule koskea, sillä osa on myrkyllisiä.

Subtrooppisen ilmaston kasvillisuutta pääsee tutkimaan myös Etelä-Afrikkahuoneessa, jonka sisältämä kasvillisuus sijoittuu Kapmaan kasvistoalueelle. Huoneen ilmassa leijailee tuoksujasmikkien makea ja kukkainen tuoksu ja altaistaan rönsyilevät mehikasvit ilmaisevat kukoistusta. Mehikasvit viihtyvät kuivissa ja kuumissa olosuhteissa, ja voivat kasvihuoneissa kasvaa poikkeuksellisen suuriksi ja reheviksi. Kuvassa näkyvä altaasta pisimmälle ulottuva kasvi on Senecio crassissimus eli viittavillakko.

Subtrooppista teemalinjaa jatketaan myös Saarihuoneessa, josta löytyy useampi trooppisten saarten kotoperäinen laji. Huoneessa vallitsee raikas merellinen ilma ja sieltä löytää useita erilaisia köynnöskasveja, saniaisia ja traakki- ja palmukasveja. Huoneesta löydät myös ainoastaan Norfolkinsaarelta löytyvän havupuulajin ja erittäin uhanalaisen Hyophorbe lagenicaulis -palmun, joita löytyy luonnosta vain muutama sata kappaletta.

Ihastuttava Lummehuone on Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan helmi

Kaunein on kuitenkin vielä luvassa. Yhtenä isoimpana vetonaulana Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa on Lummehuone, jossa sijaitsevaa kaunista lummeallasta vierustavat lukuisat ruukkukasvit. Lummehuoneesta näkee avarasti taivaan ja ulos ulkopuutarhaan. Kesäisin huone on näkymän johdosta vielä talvista näkymää lumoavampi. 

Itse allas on täynnä kosteikko- ja vesikasveja sekä erilaisia trooppisia hyötykasveja. Vierailumme aikana maaliskuussa vain muutama lumpeenkukka oli esillä, mutta allas ja sen ympäristö olivat silti lähes lumoavan kauniita. Kevään edistyessä lumpeet kukoistavat jälleen, sillä allaspuutarhaan kylvettiin juuri jokakeväisesti kuuluisan jatkosodan pommituksista selvinneen parananjättilumpeen jälkeläiset.

Vasemman puolen kierroksen viimeinen huone on Välimerihuone, josta löytyy ihana trooppinen nurkkaus kiertelyn jälkeen rentoutumiselle. Vaikka nälkä jo tässä vaiheessa hiukoisi, eväitä ei kuitenkaan saa syödä kasvihuoneissa. Muun muassa hedelmien mukana voi kulkeutua tuholaisia, jotka herkeämättä kävisivät kallisarvoisten kasvien kimppuun. 

Istu kuitenkin ihmeessä hetkeksi alas ja rentoudu. Ennen pois lähtemistä kannattaa muistaa käydä vielä Palmusalin oikean puolen huoneet läpi. 

Tutustu myös sademetsien ja vuoripurojen kasvillisuuteen

Palmusalista oikealle kulkiessa löytyy Sademetsähuone, jossa on Afrikan sademetsien kasveja. Sen viereisessä Saintpaulia-huoneessa on ihastuttava pienten vuoripurojen kasvillisuuteen keskittyvä tunnelmallinen rakennelma, jonka edustalla on pieni suihkulähdeallas. Suihkulähteeseen voi heittää kolikon, jos toisenkin ja toivoa samalla esimerkiksi nopeammin saapuvaa kesää tai maailmanrauhaa. 

Vaikka kasvihuoneissa ei saa syödä eväitä, niin Kaisaniemenrannan puoleisen sisäänkäynnin puisessa rakennuksessa sijaitsee ihana lounaskahvila, joka on auki arkipäivisin. Kasvihuoneen lipunmyynnin yhteydessä löytyy myös välipala-automaatti ja ruokailuun soveltuva tila, jonne voit vapaasti siirtyä lounastamaan milloin tahansa vierailusi aikana.

Tutustu Kasvitieteelliseen museoon Luonnontieteellisen Keskusmuseon sivuilla.

Teksti ja kuvat: Miia Lousaari