Kalevala kiehtoo maailmalla: Kuhmosta UNESCO:n kirjallisuuskaupunki

Kuhmo ja Helsinki UNESCO:n listalla

Kuhmon kaupunki nostettiin vuoden 2019 lopussa UNESCO:n luovien alojen verkostoon. Suomesta mukana verkostossa on aiemmin ollut vain Helsinki, jolla on designkaupungin status. Kuhmon kaupunki haki kirjallisuuskaupungin statuksen Juminkeko-säätiön aloitteesta. Hakemusta valmisteltiin noin puoli vuotta yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.

– Olen todella iloinen, että tartuimme mahdollisuuteen. Juminkeon tiimi teki ison työn hakemuksen kokoamisessa. Tämä status vahvistaa merkittävästi Kuhmon mainetta kansainvälisenä kulttuurikaupunkina, kaupunginjohtaja Tytti Määttä kertoo.

Kuhmon hakemus perustui ajatukseen Kuhmosta Kalevalan kotina. Suomen kansalliseepos, jota nykyään voi lukea yli 60 kielellä, ja sen taustalla oleva  kulttuuriperinne runolauluineen on aina merkinnyt Suomelle ja suomalaisille oman kulttuurinsa ja identiteettinsä perustaa.  Kainuussa Kalevalan luoja Elias Lönnrot toimi pari kymmentä vuotta ja Kuhmossa hän allekirjoitettu Vanhan Kalevalan käsikirjoituksen kolmannen osan. Monet kareliaanit tekivät matkoja Kalevalan laulumaille eli Vienan Karjalaan Kuhmosta käsin.

Jo Gallén-Kallela innostui Kuhmosta ja Kalevalasta

Suomen kansallistaiteilija Akseli Gallen-Kallela haki juuri Kuhmosta virikkeitä Aino-triptyykin ja monen muun Kalevala-työnsä maalaamiseen. Juuri näiden syiden takia Kuhmoon perustettiin yli 30 vuotta sitten Kalevalaan liittyvää kulttuuriperinnettä vaaliva kulttuurilaitos Juminkeko-säätiö, joka on toiminut alallaan sekä Suomessa että ulkomailla Kalevalan tunnetuksi tekemisessä.

Unescon hakemukseen kirjattiin paitsi Kalevalaan liittyvät myös muut Kuhmon kaupungin ja sen yhteiskumppaneiden teot kulttuurin sekä kirjallisuuden saralla ja visioitiin sitä, mitä tulevaisuudessa aiotaan tehdä.

– Tällainen nimitys luo sisältöjä kulttuuritoimialan kehittymiseen ja matkailuun. Lisäksi se ankkuroi Kalevalan Kuhmoon. Uskon, että myös Visit Finlandia kiinnostaa hyödyntää statusta matkailumarkkinoinnissaan, Määttä miettii.

Lähde: Kuhmon kaupunki
Kuva: Istockphoto / Ville Heikkinen