Malmgårdin kartano – koti, jossa eletään arkea historian keskellä

Oli vuosi 1614, jolloin Creutzin aatelissuku sai Malmgårdin tilan läänityksenä. Kartano on ollut Creutzin kreivillisen suvun omistuksessa jo yli 400 vuotta, ja nykyinen isäntä kreivi Henrik Creutz edustaa kolmattatoista sukupolvea ja tulevaisuudessa hänen poikansa neljättätoista.

”Tämä ei ole koskaan ollut pelkkä museo, vaan tämä on meidän kotimme, jossa elämme arkeamme historian keskellä”, kuvailee Creutz esitellessään linnan suurta salia.

Vaikka tilan juuret ulottuvatkin 1600-luvulle, Malmgårdin linna valmistui 1880-luvulla. Hulppean punatiilisen linnan on suunnitellut arkkitehti F.A. Sjöström, ja se edustaa ranskalaista uusrenessanssia.

”Sukumme halusi 1880-luvulla rakentaa jotain, mikä vastaa suvun asemaa, mutta samalla se on suunniteltu asuttavaksi. Esimerkiksi tässä suuressa salissa olemme pitäneet monet sukujuhlat, ja kirjastossa on edelleen teoksia, joita esi-isäni keräsivät satoja vuosia sitten”, kertoo Creutz.

Sukuperintö on suuri velvollisuus ja sen Creutz tietää itsekin. Creutz kokee tehtäväkseen vartioida ja varmistaa, että linna ja sen tilat pysyvät kunnossa ja elinvoimaisina seuraavillekin sukupolville.

Malmgårdin kartanon kirjasto on historian aarreaitta

Yksi kartanon arvokkaimmista osista on sen kirjasto, joka on pysynyt alkuperäisessä kunnossa, ja sieltä löytyy kirjallisuutta vuosisatojen takaa. Vanhimmat kirjat ovat 1600-luvulta. Kirjasto ei ole vain kokoelma kirjoja, vaan se toimii suvun virallisena arkistona, joka on säilynyt katkeamattomana läpi vuosisatojen.

“Tämä on yksi suosikkihuoneistani. Täällä on tuhansia niteitä, ja vanhimmat niistä ovat 1600-luvulta. Meillä on täällä suvun arkisto, joka on historiantutkijoille aivan aarreaitta. Täällä voi todella tuntea historian painon ja sen, miten monta sukupolvea on istunut näiden samojen pöytien ääressä”, kreivi toteaa esitellessään kirjastoa.

Huoneessa on lattiasta kattoon ulottuvia puisia hyllyjä, nahkaselkäisiä teoksia ja suvun historiasta kertovia dokumentteja.

Malmgårdin salahuone pysyy salaisena

Valtava kartano kätkee sisäänsä paljon nähtävää, jota ei äkkiseltään huomaa. Katoissa on komeita maalauksia ja seinillä komeilee upeita vanhoja tauluja. Lisäksi suuren tanssisalin seiniltä löytyy muotokuvia suvun esi-isistä ja -äideistä.

”Kuten näette, katto on todella korkealla ja nämä maalaukset, ne esittävät sukumme jäseniä vuosisatojen varrelta”, Creutz kertoo.

Biljardisalista löytyy iso kokoelma aitoja täytettyjä eläimiä sekä massiivinen hirvenpää. Kirjastossa makaava seepran talja on myös aito.

Kartanon lukuisat yksityiskohdat, kuten vaakuna, nahkaselkäiset kirjat ja suvun muotokuvat ovat osa kotia ja perintöä. Creutz paljastaa myös, että kartanossa on pieni salahuone, mutta hän ei kerro sen sijaintia tarkemmin.

Panimotoimintaa ja luomuviljelyä

Maanviljely on ollut osa kartanon toimintaa jo alusta alkaen, ja tällä hetkellä se on merkittävä luomutila, jota Creutz pitää vahvuutena.

“Päätimme siirtyä luomuviljelyyn jo vuonna 1995. Se oli silloin radikaalia, mutta nyt se on meidän vahvuutemme. Malmgård ei ole pelkkää historiaa, se on myös valtava maatila. Nämä pellot, jotka näette linnan ympärillä, ne ovat olleet luomuviljelyssä jo yli 30 vuotta. Se on osa meidän filosofiaamme: me hoidamme maata niin, että se tuottaa puhdasta satoa vielä seuraavatkin 400 vuotta”, sanoo Creutz.

Luomuviljelyn lisäksi Malmgårdissa on panimotoimintaa. Kartanolle perustettiin vuonna 2009 oma panimo, jonka juomat ovat olleet hyvin suosittuja. Olet saattanut törmätä lähikaupassa tai baarissa Malmgårdin oluisiin. Malmgårdin tuotevalikoima tarjoaa laadukkaita klassikko-oluita sekä uusia ja erilaisia makunautintoja oluen ystäville. Kartanolla järjestetään myös olutmaisteluita panimon omassa pubissa.

Teksti: Sauli Pietarinen
Kuvat: Sauli Pietarinen, Julia Kivelä, Krista Ylinen