Kun ruokavalio ratkaisee lomakohteet – tältä Suomi näyttää keliaakikon silmin

Keliaakikko ei voi tehdä yhtään poikkeusta

Keliakia on suolistosairaus, jota sairastaa noin kaksi prosenttia suomalaisista. Sen ainoa hoitomuoto on tiukka gluteeniton ruokavalio, jossa kaikki vehnän, ohran ja rukiin sisältämä gluteeni on karsittu nollaan.

Maiju Kauppila on somepersoona, joka on tunnettu ennen kaikkea halustaan ajaa gluteenitonta ruokavaliota noudattavien asiaa. Pinkit korkokengät -blogia ylläpitävä Kauppila sairastui keliakiaan viidenkymmenen ikävuoden tietämillä ja joutui opettelemaan uuden ruokavalion.

– Jaan ajanjaksot elämässäni kahteen osaan, ennen ja jälkeen sairastumisen. Sairaus yllätti ilman erityisiä oireita ja keliakia muutti koko elämäni, kertoo Kauppila.

Ennen huoletonta elämää elävä Kauppila joutuu nyt tutkimaan tuoteselosteita erityisellä tarkkuudella, sillä jokaisen ruoka-aineen kohdalla on varmistuttava, ettei tuote sisällä grammaakaan gluteenia. Keliakia ei ole kuin allergia, jossa oireet olisivat vain hetkellisiä tai allergeenin määrästä riippuvia. Keliaakikko ei voi syödä yhtään gluteenia ilman pitkäaikaisia, joillakin jopa kuukausien mittaisia haittavaikutuksia.

– Matkailu alkoi jännittää, sillä ruokailutilanteet vaativat erityistä luottamusta. Aloin miettiä ja huolehtia, mahtaako ravintolassa tai hotellissa tarjottu ruoka olla oikeasti turvallisesti valmistettua ja varmasti gluteenitonta.

– Selvitän aina etukäteen, mikä on valitsemassani kohteessa palvelun laatu ja palvelualttius. Ylläpitämässäni gluteenittomassa ryhmässä Facebookissa keliaakikot ja heidän perheenjäsenensä jakavat kokemuksia rehellisesti. Vain toinen saman kokenut ymmärtää mistä todella on kysymys, Kauppila kuvailee.

Kauppila toivoo matkailualan toimijoiden näkevän erityisruokavalioiden tuomat mahdollisuudet: niiden huomioiminen hotelleissa ja ravintoloissa ovat merkittäviä valttikortteja, sillä erityisruokavalioisissa perheissä myös muu perhe menee sinne, missä ruokarajoitteinenkin voi syödä hyvin. Onneksi jo suuri osa suomalaisravintoloista valmistaa aterioita, jotka sopivat mahdollisimman moneen ruokavalioon. Usein ruokien maitotuotteet ovat laktoosittomia ja tuotteista on tehty lähtökohtaisesti myös gluteenittomia.

– Jopa gluteenittomia pizzoja ja hampurilaisia alkaa olla saatavilla, iloitsee Kauppila.

Sen sijaan kahviloiden leivonnaisvalikoima on usein keliaakikolle haasteellinen ja kahvilayrittäjiltä voisi toivoa hieman laajempaa mielikuvitusta.

– Vaikka marenkileivokset ovatkin herkullisia, ne alkavat olla monille jo vähän liiankin tuttuja, Kauppila harmittelee.

Gluteeniton puskaradio on tehokas ja hyvä kello kuuluu kauas

Hyvä gluteeniton ruoka muistetaan ja sen ilosanomaa viedään mielellään eteenpäin. Gluteenitonta ruokavaliota noudattava muistaa palvelun laadun hyvässä ja pahassa ja keliaakikkojen verkostoissa sana kiirii nopeasti.

– Viime kesänä suuntasimme lomailemaan Seinäjoelle. Tiedustelin Facebook-ryhmässä hyvän gluteenittoman pizzan perään. Vinkin saatuani söin Seinäjoella elämäni parhaan gluteenittoman pizzan, jota en todennäköisesti olisi muuten osannut etsiä!

Kauppilan mukaan tällaiset iloiset yllätykset muistetaan usein vuosienkin päästä, sillä valitettavasti lähes jokaiselle keliaakikolle myös pettymykset tulevat tutuiksi.

– Olin risteilyllä ollessani panostanut hieman parempaan aamiaiseen ja halusin vielä varmistaa, että ovathan kaikki tarjolla olevat tuotteet varmasti minulle turvallisia. Kysyin tätä ystävällisesti henkilökunnalta, mutta sain osakseni vain ilkeää kohtelua ja tiedusteluni koettiin selvästi kiusaksi.

Gluteenitonta ruokavaliota noudattava törmää usein tilanteisiin, joissa vaihtoehtona oleva gluteeniton tuote on jotakin aivan muuta kuin se, jota normaali menu sisältää. Esimerkiksi näkkileipä tuoreen leivän tilalla tai muutama kuiva keksi mehevän leivoksen korvikkeena. Keliaakikko äänestää tarvittaessa myös jaloillaan.

– Aivan liian usein erikoisruokavalioista ajatellaan, että “kunhan on jotakin tarjolla”. Ruokailijalle tarjottu vaihtoehto on silti aina makuelämys – tavalla tai toisella.

– Hyvän ruoan vaatimus voi joskus tuntua muista raskaalta, mutta kannattaa miettiä, miltä itsestä tuntuisi, jos pöytään tuotaisiin aina jotakin satunnaista, mitä keittiöstä sattuu milloinkin löytymään. Myös keliaakikko haluaa maksavana asiakkaana nauttia laadukkaasta ja hyvin valmistetusta ruoasta. Joskus on lennossa vaihdettu hotelliakin, kun palvelu on ollut huonoa, Kauppila toteaa.

Fiksu suunnittelu takaa onnistuneen loman

Jos ruokavalio rajoittaa matkustamista, on kätevintä tehdä reittisuunnitelma etukäteen ja selvittää saako matkan varrelta varmasti myös sopivaa ruokaa. Suomessa tämä onneksi on helppoa verrattuna moneen ulkomaiseen matkakohteeseen.

Kauppila muistuttaa, että erityisruokavaliot ovat yleistyneet ja tasapuolisen hyvä valikoima kaikkia asiakkaita kohtaan näkyy yrittäjillekin lisääntyvinä suosituksina ja myynnin kasvuna.

– Omilla matkoillani tulee etsittyä reitin varrelle sattuvat tehtaanmyymälät, joista on kiva noukkia mukaan herkulliset matkaeväät. Esimerkiksi Pieksämäellä sijaitseva Moilas-myymälä, sekä Porokylän leipomo Lieksasta ovat kokemisen arvoisia paikkoja. Kahvilasuosikkeja löytyy myös ympäri Suomen. Helsingissä paras gluteeniton kahvila on tällä hetkellä Glutique. Ihastusta herättävät myös Salossa täysin gluteeniton Muruset-kahvila sekä Lempäälässä sijaitseva Ilonan kahvila. Kaikissa näissä palvelu on täysin gluteenitonta ja vitriinit notkuvat toinen toistaan herkullisimmista leivonnaisista.

Teksti: Kati Jaakonen
Kuvat: Maiju Kauppila / Pinkit Korkokengät -blogi