Selkämeren kansallispuisto 10 vuotta

Merkkivuotta juhlitaan jälkikäteen

Ensimmäisen vuosikymmenen aikana Metsähallitus on kehittänyt palveluja yhdessä kumppanien kanssa sekä hoitanut alueen luontoa ja kartoittanut vedenalaista Selkämerta. Kansallispuisto on kasvattanut suosiotaan tasaisesti ja vuonna 2020 Selkämerelle tehtiin jo 99 300 käyntiä. Kansallispuiston merkkivuosia juhlistavat yleisötapahtumat siirtyvät kororarajoitusten vuoksi vuodelle 2022.

Selkämeren kansallispuisto oli uranuurtaja monella tapaa. Kansallispuisto oli ensimmäinen varsinaisia vesialueita ja meren pohjaa suojeleva puisto. Selkämeren kansallispuiston yli 90 000 hehtaarin pinta-alasta on vettä yli 98 prosenttia ja kansallispuisto onkin Suomen suurin Itämeren suojelualue.

Kansallispuiston perustamisen jälkeen kansallispuistoon on liitetty Rauman kaupungin omistamat saaret Kylmäpihlaja ja Kuuskajaskarin länsiosa sekä muita pienempiä saaria ja vesialueita. Aiemmin ei Suomessa ole liitetty kaupungin omistuksessa olevia alueita osaksi kansallispuistoa.

Selkämeri oli myös Suomen ensimmäinen kansallispuisto, jonka perustamistarkoituksiin on kirjattu vedenalaisen luonnon suojelu ja ammattikalastuksen elinvoiman turvaaminen edistämällä luonnonvaraisten kalakantojen suojelua.

Palvelujen kehittäminen yhteistyössä ja hankkeiden avulla

Palveluita ja retkeilyrakenteita on kehitetty muun muassa Katanpäässä, Isokarissa, Iso-Enskerissä, Seliskerissä, Säpissä ja Munakarissa. Työ on tehty usean hankkeen avulla (Reitti Selkämerelle, Selkämeren helmet, Lumovoimaa-hankkeet, Samassa veneessä Selkämerelle, Säppi merellisen matkailun helmi ja Sustainable Gateways). Tärkeä merkkipaalu on myös vuonna 2019 aloitetettu yhteistyö Satakunnan vankilan Huittisten avolaitoksen kanssa. Eduskunnan myöntämällä lisämäärärahalla on myös kunnostettu useita kohteita.

Esimerkiksi Katanpäähän on rakennettu uusi kävijöitä palveleva palvelurakennus ja satamaa laajennettu 30 venepaikan vierasvenelaiturilla. Katanpäässä on myös korjattu kulttuurihistoriallisesti arvokkaita  rakennuksia. Säpin majakkasaaren 1800-luvulla rakennettu hirsiarkkulaituri, ns. möljä kunnostettiin tämän vuoden keväällä. Säpin saarelle on myös tehty luontopolku.

Selkämeren kansallispuisto on saanut alkunsa paikallisten toimijoiden aloitteesta ja kansallispuistoa on kehitetty yhteistyössä kuntien, yhdistysten ja matkailuyrittäjien kanssa. Esimerkiksi Pyhämaan edustalla sijaitsevaan Vähä-Haurusen saareen on kunnostettu retkikohde, jota ylläpitävät kummiyhdistykset, Pyhärannan korpiankkurit ja Mannerveden venekerho. Pyhärannan Reilan alueella yhteistyöyhdistys on rakentanut merenrantaa mukailevan reitin, jonka varrelle on noussut kaksi tulipaikkaa. Selkämeren ystävät on osallistunut Seliskerin laiturin kunnostamiseen ja Kaljaasi Ihana Nirvon retkisataman kehittämiseen. Väylävirasto on kunnostuttanut omistuksessaan olevat Isokarin ja Säpin majakat.

 Selkämeren vedenalaiset kohteet kartalle

Selkämeri on yksi parhaimmassa kunnossa säilyneistä merialueistamme Suomen rannikolla. Vedenalaisen luonnon kartoitustutkimus alkoi jo vuonna 2009 ja jatkuu edelleen.

– Lähdimme kartoittamaan lähes tyhjältä kartalta, sillä Selkämeren vedenalaista luontoa ei ollut siihen mennessä juurikaan laaja-alaisesti selvitetty. Kuluneen 13 vuoden aikana olemme kartoittaneet merialueelta kymmeniä tuhansia havaintopisteitä, joita on saatu sukeltamalla, videoimalla ja ottamalla pohjanäytteitä. Metsähallituksen vedenalaiset kartoitukset ovat tuoneet runsaasti lisätietoa Selkämeren merilajien ja luontotyyppien levinneisyydestä, sanoo meribiologi Heidi Arponen Metsähallituksesta.

Kartoituksissa on havaittu, että Selkämeren meriluonnossa erityisen edustavia ovat ulkosaariston punalevä- ja rakkohaurupeitteiset kalliorannat ja riutat. Valoisilta kalliopohjilta voi löytää laajoja, jopa 10 syvyysmetriin ulottuvia rakkohauruniittyjä. Rannikon tuntumassa on monin paikoin edustavia matalia lahtia ja fladoja, joissa kasvaa runsasta ja hyvinvoivaa pehmeiden pohjien kasvillisuutta, kuten näkinpartaisniittyjä.

Kansallispuiston saarten ja mannerrantojen uhanalaiset luontotyypit ja lajit tarvitsevat hoitoa

Selkämeren luonnon keskeisiä erityispiirteitä ovat pohjois-eteläsuuntainen muutos sekä ulkosaariston karujen olosuhteiden, maankohoamisen, primäärisukkession ja perinteisen maankäytön muovaama saaristomaisema. Vuonna 2016 julkaistu Selkämeren luonnonhoidon yleissuunnitelma vuosille 2015-2025 osoitti, että Selkämeren alueella luonnonhoidon tarve on erityisesti perinnebiotoopeilla ja avoimilla rantaympäristöillä.

– Kansallispuistosta suuri osa on vesialuetta, mutta saarissa ja mannerrannoilla on merkittäviä hoitoa vaativia luontokohteita, joilla on paljon uhanalaisia luontotyyppejä ja -lajistoa”, kertoo erikoissuunnittelija Jyrki Näkki Metsähallituksesta.

Luonnonhoitotöitä puiston alueella on toteutettu kymmenen vuoden aikana pääosin eri hankkeissa viimeisimpänä Rannikko-LIFE-hankkeessa sekä Helmi-ohjelman kautta. Perinnebiotooppeja ja rantaympäristöjä on kunnostettu noin 105 hehtaaria muun muassa Isokarilla, Preiviikinlahdella ja Katanpäässä. Perinnebiotooppien jatkuva hoito toteutetaan sopimuslaiduntajien sekä yhdistysyhteistyön avulla. Vieraslajien erityisesti kurtturuusun torjuntaa on toteutettu noin 30 saarella muun muassa Porin sekä Uudenkaupungin edustalla.Tärkeimpienlintusaarten ja matalien lahtien umpeenkasvua on ehkäisty ja niissä on toteutettu vieraspetopyyntejä.

Vuosien aikana arvokkaita luontoympäristöjä on kunnostettu noin kymmenen pidemmän talkooleirin avulla. Viimeisimpänä vapaaehtoiset talkoilivat WWF:n organisoimalla leirillä Katanpäässä viime kesänä. Rannikko-LIFE-hanke sekä Helmi-ohjelma tulevat vielä lisäämään luonnonhoidon määrää Selkämerellä tuntuvasti.

Lähde: Metsähallitus

Kuva: Metsähallitus / Timo Nieminen