Hiidenkirnut Suomessa – Tutustu vaikuttaviin luonnon taideteoksiin

Hiidenkirnujen synty

Hiidenkirnujen nimi juontuu suomalaisesta muinaisuskosta. Tavattiin kertoa, että kirnuissa hiidet keittivät kivisiä keittoja ja kirnuivat voita. Nykyisin tiedetään, että hiidenkirnut ovat syntyneet jääkauden sulamisvirtausten seurauksena. 

Jääpeitteiden sulaessa voimakkaat virtaukset liikuttivat kivimateriaalia, joka saattoi jäädä jopa sadoiksi vuosiksi ansaan jääpeitteen pohjasta löytyviin rakoihin. Raoissa kivimateriaalin vuosisatoja kestänyt pyöriminen kaiversi kallioperään syviä koloja, hiidenkirnuja.

Hiidenkirnuja on löydetty Suomesta noin 2000 kappaletta, ja suurin osa niistä sijaitsee Etelä-Suomessa. Jokainen hiidenkirnu on omanlaisensa vaikuttava luonnon taideteos, jonka pohjalta voikin usein löytää teoksen aikaansaaneen taiteilijan – pyöreäksi hioutuneen jauhinkiven. 

Suomen vanhimmat hiidenkirnut – Pihlajamäen hiidenkirnut 

Suomen tiedetysti vanhimmat hiidenkirnut Rauninmalja ja Aarnipata sijaitsevat Helsingin Pihlajamäessä. Ne syntyivät mahdollisesti jopa yli 100 000 vuotta sitten ja ovat ikänsä puolesta ainutlaatuiset pohjoismaiset hiidenkirnut. 

Ihmisten tietoisuuteen Pihlajamäen kirnut nousivat vasta vuonna 1993, jolloin ne löydettiin vain pientä hetkeä ennen kallioon suunniteltua räjäytystyötä.  

Kirnut rauhoitettiin vuonna 1995. Ne ovat saaneet nimensä vuonna 2008 alueen asukkaiden järjestämässä nimikilpailussa, ja samana vuonna ne saivat uuden katselutasanteen ja opastaulun. Aarnipadan pohjalta löytyy muodostelman synnyttänyt jauhinkivi, joka on halkaisijaltaan 1,6 metriä ja painaa noin 6 tonnia. 

Suomen suurin hiidenkirnu – Aholanvaaran hiidenkirnut

Suomen suurin hiidenkirnu sijaitsee Sallan alueen Aholanvaarassa. Alueen neljästä hiidenkirnusta suurin on Juomapata, joka on myös yksi maailman suurimmista hiidenkirnuista. 

Kalliossa sijaitseva kirkasvetinen kirnu lepää kauniin metsäisen retkeilypolun varrella. Pitkospuiden jälkeen löytyvät hiidenkirnut eivät itsessään ole yhtä vaikuttavia kuin useat muut kotimaiset kirnut, mutta alue on ehdottomasti käynnin arvoinen. Kohde tarjoaa Lapin kaunista luontoa ja vaikuttavan järvi- ja metsämaiseman.

Suomen laajin hiidenkirnuryhmä – Askolan Kirnukallion kirnut

Suomen laajin hiidenkirnuryhmä löytyy Askolasta Kirnukallion kyljestä. Alue avattiin yleisölle vuonna 1965 ja siitä lähtien Askolan hiidenkirnut ovatkin toimineet suosittuna kotimaisena nähtävyytenä. Alueelle saapuvia pyydetään maksamaan 2 € pääsymaksu paikan päältä löytyvään lippaaseen. Rahat käytetään alueen kunnossapitoon.

Askolan hiidenkirnuryhmässä on jopa 20 hiidenkirnua, jotka ovat saaneet nimensä vanhojen tarinoiden, muotonsa ja myös paikallisen kirjailijan Johannes Linnankosken tuotannon inspiroimana. Kirnukalliolta löytyykin muun muassa kirnut nimeltä Kuppi, Koskenlaskija ja Hiisi. Suurin Askolan hiidenkirnuista on Jättiläisen kuhnepytty eli jättiläisen kylpyamme, joka on 4,2 metriä leveä ja 10,3 metriä syvä. 

Lähialueella sijaitsee jokilaakso, joka sopii hyvin retkeilyyn. Jokilaaksossa on nuotiopaikka, jonka äärellä voi viettää eväsretken raikkaassa luonnossa. 

Suomen tunnetuimpia hiidenkirnuja – Sukulanrakan hiidenkirnut

Rovaniemen Rautiosaaren kylästä löytyvät Sukulanrakan hiidenkirnut ovat Suomen tunnetuimpia hiidenkirnuja. Kallion rinteellä sijaitsee peräti 14 kirnua, joista kolme kuuluu kotimaan suurimpiin hiidenkirnuihin.

Suurin kirnuista, Paholaisen liemikirnu, sijaitsee kallion juurella ja on läpimitaltaan 8 metriä ja syvyydeltään peräti 15 metriä. Se on yksi Suomen suurimmista hiidenkirnuista. Kaksi muuta kirnua, Ison hiiden piilopirtti ja piispa Hemmingin kirnu ovat saaneet nimensä paikallisen tarinan mukaan.

Keskiajalle sijoittuva tarina kertoo hiiden lähteneen taistoon kristinuskon leviämistä ja Turun piispa Hemmingiä vastaan. Hiisi kokosi yhteen Sukulanrakan metsän eläimet ja kaivoi itselleen kallioon syvän kuopan, jossa odotti piiloutuneena. Piispan saapuessa alkoi taistelu, jonka hiisi kuitenkin lopulta hävisi. Hiisi joutui pakenemaan, jättäen kirnut jälkeensä. 

Suomen pohjoisimpia hiidenkirnuja – Pakasaivon järvessä sittenkin Suomen suurin hiidenkirnu?

Hiidenkirnuja on löydetty Pohjois-Suomesta vain muutamia. Hiidenkirnuksi spekuloitu järven pohjoisosa sijaitsee Luoteis-Lapin Muoniossa.

Lapin toisiksi syvin järvi Pakasaivo eli Lapin helvetti on noin kilometrin pituinen ja se on paikoittain jopa 60 metriä syvä. Järven pohjoisosassa on suuri pyöreä kolo, joka muistuttaa rakenteeltaan hiidenkirnua. Kolo on syntynyt saman ilmiön myötä, joten Pakasaivon sanotaan olevan Suomen suurin hiidenkirnu.

Pakasaivo on harvinainen järvi. Havumetsän ja korkeiden kallioiden reunustama järvi on meromiktinen, eli sen pohja- ja pintavedet eivät sekoitu koskaan keskenään. Sen pohjavesi on erittäin rikkivetypitoista, joten eloperäinen uponnut materiaali säilyy siellä poikkeuksellisen pitkään.

Saamelaisille paikka on pyhä ja historiallisesti merkittävä. Kuten muidenkin saivojärvien, myös Pakassaivon uskottiin olevan kaksipohjainen järvi, jonka pohjassa elävien ja vainajien maailma kohtasivat. Järven ja ympäröivän alueen kauneus on vaikuttava ja alueella vierailevan on helppo ymmärtää mistä sen pyhyys juontaa: kirkkaasta peilimäisestä järvenpinnasta, jylhistä korkeista kallioista ja uskomattoman vihreästä Lapin omintakeisesta luonnosta.

Alueelle on rakennettu matkailijoiden taukopaikaksi puolikota, jossa pääsee levähtämään kauniin näkymän äärelle. Alueelta löytyy myös näköalatasanne, josta järveä voi ihastella korkeuksista käsin. Pysäköintialueen läheisyydestä löytyy myös hirsikota.

Muita tunnettuja hiidenkirnuja Suomessa

Iisalmen Rautavaaran Pumpulikirkon luonnonsuojelualueelta löytyy yksi kotimaan kauneimmista hiidenkirnuista. Paikoittain vaikeakulkuinen luonnonkaunis reitti suon ja aarnimetsän halki johtaa taianomaiselle hiidenkirnulle, Pumpulikirkolle. Sen seinämä on ajan kuluessa rapistunut, jonka johdosta kirnun sisus paljastuu kammiomaisesti. Pumpulikirkolla on vietetty useampia häitä ja kammion akustiikkaa on hyödynnetty myös kuoroesityksissä. 

Kruunupuiston hiidenkirnut Imatrankosken itäpuolella ovat suosittu nähtävyys. Imatrankoskea nimitetään Suomen ensimmäiseksi matkailunähtävyydeksi. 

Hangon Puistovuoren kansallisesta kaupunkipuistosta löytyy merellinen hiidenkirnu. Puistovuorella on myös yksi Suomen suosituimmista patikointireiteistä. 

Varsinais-Suomessa, Salon Halikon Pirunvuorella sijaitsee myös eräs näyttävä hiidenkirnu. Vieressä on pieni pirunpelto eli muinainen rantakivikko. 

Teksti: Miia Lousaari
Kuva: By WikiCraft – Oma teos, CC BY-SA 3.0