Suomen kansallismaisemat – 27 upeaa paikkaa ympäri Suomen

Merellinen Helsinki

Maamme pääkaupungin edustalle levittäytyy upea meri monine saarineen. Kaikille julkista, merellistä rantareitistöä Helsingissä on huimat 130 kilometriä. Vielä yllättävämpi on fakta, että jokainen helsinkiläinen asuu alle 10 kilometrin päässä tästä mahtavien maisemien merenrannasta. Maalta päin merellinen Helsinki avautuu helposti esimerkiksi Kauppatorin, Katajanokan ja Kruunuhaan suunnilta. Historiallinen asemakaava, rakennukset sekä taustalla Suomenlinna luovat ainutlaatuiset puitteet tälle kansallismaisemalle.

Porvoonjokilaakso ja Vanha Porvoo

Helsingistä hieman itään löytyy Vanha Porvoo. Porvoon kaupungin historiallisen keskustan vanhimmat rakennukset ovat aina 1700-luvulta. Keskiaikainen asemakaava mukulakivikatuineen on itsessään jo elämys. Maantieteellisesti Vanha Porvoo rajautuu Porvoonjokeen, josta sisämaahan suuntaamalla avautuu hieno, varhaisen ajan alkutuotannon eli maatalouden muokkaama kansallismaisema.

Tapiola

Helsingistä hieman länteen suuntaamalla löytyy puolestaan Espoo ja Tapiola. Tapiola on sodan jälkeisen jälleenrakentamisen esimerkillinen puutarhakaupunki-idealismin ilmentymä. Pääosin 1950 – 1960 -luvuilla Asuntoliiton toimesta rakennettu Tapiola on oman aikansa huippuarkkitehtuurin tuotos. Tapiolassa kerrostaloasuminen, luonto sekä julkiset ja kaupalliset tilat ja palvelut fuusioituvat yhteen kansallismaiseman arvoisesti.

Snappertuna – Fagervik

Täysin toisenlaiseen maisemaan pääset puolestasi jatkamalla matkaa edelleen länteen Inkoon ja Raaseporin suunnalle. Täällä Fagervikin ja Snappertunan välillä avautuu historiaa henkivä maanviljelysmaisema. Joki, keskiaikaiset linnoitukset sekä Fagervikissä sijaitseva Suomen vanhimpiin kuuluva rautaruukki ovat kuin tehty nautittavaksi ilman kiirettä. Täällä aika pysähtyy, nykyisyys ja menneisyys kohtaavat todellakin kansallismaiseman arvoisesti.

Pohjan Ruukit

Vanhaa kulttuurillista ruukkimaisemaa pääset ihastelemaan ja aistimaan myös Raaseporin Pohjassa. Täällä ruukkeja ei olekaan vain yksi, vaan kokonaiset neljä kappaletta. Vierailukohteena ja nimenä tutuin lienee Fiskars. Muita tuon aikakauden teollisuuden alkuunpanijoita ovat Billnäsin ja Antskogin ruukit. Hieman myöhäisempää teollisuus- ja kulttuurihistoriaan esittelee Åminnefors. Pohjan Ruukit, täydellinen kohde Uudenmaan historiallisiin kansallismaisemiin tutustumiseksi.

Aurajokilaakson kulttuurimaisema

Todellinen malliesimerkki suomalaisuuden kansallismaisemasta löytyy Varsinais-Suomesta. Aurajoki on pituudeltaan vain noin 70 kilometriä, mutta koko matkaltaan mahtavien vanhojen viljelysmaiden, lehtojen sekä kallioiden ja metsäisten kumpareiden maisemoimaa silmäkarkkia. Kulttuurimaisemallista merkittävyyttä lisää Aurajoen virtaaminen Suomen vanhimman kaupungin Turun halki. Aurajokilaakson kansallismaisema avautuu täällä todellakin ”molemmil puolil jokke”.

Saaristomeri

Saaristomeren kansallismaisema on maisemana maailmanluokkaa – usein maailman kauniimmaksi tituleerattu Turun edustan saaristo on jotain todella ainutlaatuista. Saaristomeren kymmenien tuhansien saarien ja luotojen täplittämän mosaiikin kauneus avautuu ainoastaan kokemalla se itse paikan päällä. Kesäaikaan tämä onnistuu mainiosti myös veneen tai kajakin tuhdolta käsin.

Sundin kulttuurimaisema

Turun edustalta avautuva Saaristomeri ulottuu aina Ahvenamaalle asti. Ahvenanmaalla kansallismaiseman arvoisena kohteena esiin nousee Sundin kulttuurimaisema. Historiallista pitkää perspektiiviä kansallismaisemaan tuo 1300 – 1400 -luvuilta peräisin oleva Kastelmolman linnoitus. Aikoinaan Ahvenanmaan hallintokeskuksena toiminutta linnoitusta ympäröivät vanhat kartanot, jalot tammimetsät sekä kaikkialle vaikutustaan tuova meri koko komeudessaan.

Köyliönjärvi

Satakunnan Säkylässä sijaitseva Köyliöjärvi on tuttu paikka suomalaisessa historiankirjoituksessa. 1150-luvun kansanperinnettä edustaa kertomus, jonka mukaan Köyliöjärven jäällä talonpoika Lalli surmasi kirveellä Piispa Henrikin. Köyliöjärven ympäristön vanhat viljelysmaat ja järven saaret pitävät yhä sisällään salaisuuden todellisiin tapahtumiin. Kirkkokari, Kirkkosaari ja sillä sijaitseva Köyliönkartano ja Köyliön kirkko ovat kuitenkin edelleen muistona maisemassa kulttuurillisesti merkittävistä todellisista tai tarinakertojien värittämistä tapahtumien kulusta.

Vanajaveden laakso

Vanajavesi on järvi Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan alueella sekä yksi Suomen merkittävimmän vesireitin keskus. Kansallismaisemaksi Hämeenlinnan kaupungin läheisyydessä sijaitseva Vanajaveden laakso nousee pitkän historiansa vuoksi. Asutusta Vanajaveden laaksossa on nimittäin ollut esihistoriallisilta ajoilta alkaen. Vanajaveden laakson kansallismaisemassa on edelleen nähtävissä monia linnavuoria ja vanhoja kartanoita muistona menneisyydestä.

Rautaveden kulttuurimaisema

Vanhaa vesireitistöä ja erityisesti kirkkohistoriaa edustaa puolestaan Rautaveden kulttuurimaisema. Rautaveden kulttuurimaisema on erityisen suositeltava kohde paitsi historiasta myös kirkkoarkkitehtuurista kiinnostuneille. Rautakauden asuinpaikat ja kalmistot sekä keskiaikaiset kirkot, kuten Tyrvään Pyhän Olavin kirkko ja Sastamalan keskiaikainen kivikirkko, johdattavat monipuoliselle kulttuurimaisemamatkalle.

Tammerkoski

”Tammerkosken sillalla” on tutustuttanut yhteislauluperinteeseen pian kolmen vuosikymmenen ajan. Kulttuurimaisemallisesti Tampereella sijaitseva Tammerkoski on paitsi kevyen musiikkiviihteen, mutta erityisesti raskaan teollisuushistorian kärkikohteita Suomessa. 1700-luvun lopulta alkaen maatamme on teollistettu Tammerkosken tahtiin. Finlayson, vesivoimalat, ruukki ja monet muut mielenkiintoiset kohteen tekevät tästä kansallismaisemasta poikkeavan sekä urbaaniudessaan että historiallisuudessaan.

Hämeenkyrön kulttuurimaisemat

Hämeenkyrön kunnan kulttuurimaisemat edustavat perinteistä hämäläistä maaseutua – kumpuilevia viljamaita, hienoja harjuja ja kauniita järviä. Mainio kohde nykyajassa hiljentää hieman tahtia ja altistua kohtaamiselle lähiympäristön kanssa. Hämeenkyrön sijainti monien maakuntien historiallisilla rajaseudulla lisää myös tämän kansallismaiseman merkittävyyttä.

Imatrankoski

Itä-Suomen ja Etelä-Karjalan kansallisia ihmeitä edustaa puolestaan Imatralla sijaitseva Imatrankoski. Imatrankosken tarina on yksinkertainen – aikojen alussa suuret Saimaan vesimassat tunkeutuivat täällä Salpausselkään ja saivat aikaan nykyisin yhtenä kansallismaisemanamme tunnetun Suomen suurimman kosken. Kansallismaiseman vetovoimaa lisää, että Imatrankoskea käytiin ihastelemassa matkailunähtävyytenä jo 1700-luvulla.

Olavinlinna ja Pihjalavesi

Suuren Savonmaan kansallismaisemaa kaksin kappalein yhdellä kertaa löydät puolestasi suuntaamalla Savonlinnaan. Historiallinen Olavinlinna ja sitä uljaana ympäröivä Pihjalavesi on visuaalisesti huikea yhdistelmä. Pihlajavetenä tunnettu runsassaarinen Saimaan osa on myös yksi erittäin uhanalaisen Saimaannorpan kotipaikoista. Norppa ja linna, Saimaa ja vesi, Suomen kansallismaisemien huikea yhdistelmä.

Punkaharju

Punkaharju nousee nimenä usein esiin Suomen kauneimmista maisemista puhuttaessa. Eikä ihme, sillä Puhkaharjulla kansallismaisema on todella vaikuttava – useita kilometrejä pitkä kuivan kangasmaan harju lävistää molemmilla puolilla ylväänä avautuvia Saimaan selkiä. Punkaharjun kansallismaiseman luontoarvoa alleviivaa sen luokittelu luonnonsuojelualueeksi.

Heinäveden reitti

Erilaiseen kulttuurimaisemaan ja suomalaisuuteen tutustuttaa puolestaan Heinäveden reitti. Nimensä mukaisesti täälläkin ollaan veden ja vanhojen kulkuväylien äärellä, tarkemmin ottaen kyseessä on Vehmarsalmelta Heinävedelle vievä veneilyreitti. Vesille suuntaamalla myös matkaajan perspektiivi muuttuu. Täällä perspektiivin muutos todellakin kannattaa, sillä Heinäveden reitti on maisemiltaan maailmanluokan tasoa.

Väisälänmäki

Välillä vesiltä kuivalle maalle ja suunta kohti Lapinlahtea. Väisälänmäeltä avautuva kansallismaisema esittelee seudun lähivesistöjä niiden yläpuolelta havainnoituna. Täällä voit ihastella myös vanhan ajan viisautta – Väisälänmäen kylä on syntynyt aikoinaan alueen maisemallisesti parhaalle paikalle.

Koli

Komeiden vesistöjen ja mahtavien mäkien maisemia pääset ihastelemaan Suomen yhtenä tunnetuimpana kansallismaisemana pidetyllä Kolilla. Ukko-Koli, Akka-Koli ja Paha-Koli enteilevät jo nimenä jylhien vaarojen päältä avautuvaa maisemallista antia. Kaukana alhaalla jylhien kuusimetsien takana näyttäytyy huikea Pielinen – saarien täplittämän järvenselän ja mahtavien huippujen väliin rakentuva maisemallinen taika on todellinen.

Pohjois-Karjalan vaarakylät

Pohjois-Karjalassa Kolin lisäksi kansallismaisemia pääset ihastelemaan laajemminkin. Aikoinaan harva asutus on täällä hakeutunut kuin luonnostaan silmiä ja mieltä rauhoittaviin maisemiin vaarojen huipuilla. Pohjois-Karjalan vaarakylissä on maisemien lisäksi myös muutakin hienoa. Ne soveltuvat erityisen hienosti nautittavaksi hitaasti matkaten.

Kyrönjokivarsi ja eteläpohjalaiset viljelylakeudet

Eteläpohjalaiset lakeudet ovat kansallismaisemistamme omintakeisinta lajia – silmänkantamattomiin laajoja viljapeltoja, joita täplittävät vain siellä täällä näkyvät rakennukset ja metsäsaarekkeet. Eteläpohjalaisen lakeuden elinvoimaista tilan tuntua aistit parhaiten Vaasaan laskevan Kyrönjoen varsilla.

Merenkurkun saaristo

Kansallismaisemana merellisimmästä päästä esittäytyy Vaasan edustalta merelle päin levittäytyvä Merenkurkun saaristo. Kiviset saaret ja luodot, aurinkoiset kesäillat sekä syksyiset tyrskyt luovat jo omaa mielikuvaa Merenkurkun maisemasta. Toimiva tapa kansallismaisemaan tutustumiseksi on suunnata vaikkapa Raippaluodolle Suomen pisintä siltaa pitkin.

Hailuoto

Hailuoto on saari Suomen kauneimmasta ja suurimmasta päästä. Tämä yksinäinen saarijättiläinen sijaitsee Perämerellä Oulun läheisyydessä. Verkkainen lauttamatka ja hieman hankala saavutettavuus lisäävät Hailuodon viehätystä. Perille päästyäsi huomaat, miksi paikalliset arvostavat niin kovin kotisaarensa rakkaita maisemia ja luonnon hienoutta.

Oulankajoen luonnon- ja kulttuurimaisemat

Koillismaan ja Lapin rajalta löydät Oulankajoen mahtavat kansallismaisemat. Sallasta alkava joki virtaa Kuusamon kautta aina valtakunnanrajan toiselle puolelle. Suomen suosituin vaellusreitti Karhunkierros tutustuttaa mainiosti Oulangan luonnon- ja kulttuurimaisemiin. Korkeita vaaroja, jylhiä kanjoneita sekä vuolaana virtaavia vesiä. Tätä kaikkea tarjoilee Oulankajoen kansallismaisema.

Aavasaksa ja Tornionjokilaakso

Lapin puolella kansallismaisemista eteläisin on Aavasaksa ja Tornionjokilaakso. Tärkeä vesiväylä on jo itsessään maisemallisesti näkemisen arvoinen. Hienoutta lisää saat nousemalla yöttömän yön aikaan Aavasaksalle. Alueen korkein vaara on tunnettu näköalapaikka ja nähtävyys. Tänne on suunnattu jo kauan keskikesän taian lumoamana. Paikka on eteläisin, jossa aurinko pysyy taivaanrannan yläpuolella läpi juhannuksen.

Pallastunturit

Tunturi-Lappi ja Pallastunturit. Pallastunturit viisine keroineen on Suomen kansallismaisemista ehdottomasti omassa yksinäisyydessään korkeuden puolesta. Korkein huippu Taivaskero kohoaa nimensä mukaisesti kohti taivasta ja aina 807 metrin korkeuteen asti. Pallasjärvi sekä kaukana horisontissa näkyvät muut tunturit laittavat matkailijan omat asiat oikeaan mittakaavaan. Patikoinnista kiinnostuneiden kannattaa kokea myös klassikoihin lukeutuva Hetta-Pallas -vaellus.

Utsjokilaakso

Utsjokilaakso on puolestaan kansallismaisemistamme selvästi pohjoisin. Tenojoen sivujokena tunnettu Utsjoki ja sitä ympäröivä laakso on luonnoltaan ja maisemaltaan monien mielestä sitä lumoavinta Lappia. Nimenä Utsjokilaakso on hieman hämäävä, sillä enemmänkin kyseessä on sarja kapeita ja syviä järviä, jotka ovat jokimaiseen tapaan yhteydessä toisiinsa.

Huomioi, myös, että moni tässä listatuista kansallismaisemista sijaitsee luonnonsuojealueilla, joten noudata vieraillessasi annettuja ohjeita liikkumisesta alueella. 

Teksti: Antti Hurskainen
Lähde: Ymparisto.fi, Luontoon.fi
Kuvat: Visit Finland/Julia Kivelä, Omena Hotels, Flickr / Chiva Congelado, Karelia Expert Matkailupalvelu Oy, Harri Tarvainen/Visit Finland